Sairaalani nimi on Klinicki Bolnicki Centar Rijeka, Susakin toimipiste. Toimipisteenä on kardiologian osasto kolmannessa kerroksessa ja itse rakennus on ulkomuodoltaan kauniisti sanottuna neuvostohenkinen. No, uutta sairaalaa rakennetaan tämän vanhan läheisyyteen ja peruskardiologia ei ole puitteista kiinni. Kaikki osaston lääkärit ovat olleet varsin ystävällisiä ja puhuvat kohtalaisen hyvää englantia. Osastolla olen seurannut mm. leikkaussaleissa tehtyjä angiografioita ja pallolaajennuksia, sydämen ultraäänitutkimuksia, ergometrioita sekä yleisesti palloillut tehohoitopotilaiden läheisyydessä.
Eräänä päivänä olin seuraamassa ergometriaa (siis rasituksessa otettavaa sydänfilmiä) kun potilaana oli 68-vuotias mies. Kuntopyörän polkeminen ei oikein tahtonut mieheltä onnistua joten hän tunnustikin lääkärille ettei osaa ajaa polkupyörää - kaaduttuaan pienenä ensiyrittämällä hän ei ikinä yrittänyt uudestaan. Oli se melko hassun näköistä kun sekä lääkäri että hoitaja yrittävät opettaa aikuista miestä ajamaan polkupyörällä suomaisen vaihto-oppilaan seuratessa vierestä - eikä siitä tietysti mitään tullut.
Enimmäkseen sairaalassa tuntuu lähinnä olevan muiden tiellä ja aika käy helposti pitkäksi. Sen takia en olekaan sairaalassa paljoa aikaa viettänyt, tänään tuli 8. kerta täyteen eikä mulla sinne ole tapana ennen kymmentä mennä. Kari-enolle (joka on muuten suosikkienoni) en silti pärjää, sillä Kara sanoi käyneensä Puolan matkansa aikana kolmasti sairaalassaan...
Opin kolmessa päivässä Lammin terveyskeskuksessa yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Salmion opissa enemmän lääketieteestä kuin täällä koko aikana, mutta eihän tänne opiskelemaan tultukaan.
I am missing a glass of cold Finnish milk.
PS. Tässä on noin viikon päivät aikaa vielä tässä kaupungissa, joten pistäkääpä nyt niitä tuliaistoivomuksia; joko kommentteina tänne, sähköpostilla tai tekstiviestitse. Kiitos.
4 kommenttia:
"Enimmäkseen sairaalassa tuntuu lähinnä olevan muiden tiellä ja aika käy helposti pitkäksi.", älä välitä tämä on varmasti tuttu tunne kaikille alan miehille.
Tuliaiseksi toivon sitä puna-valko ruudullista krakaa.
FCR meni siis häviämään 1-2.
Syynä todennäköisesti kovuuden puuttuminen. No, siihen on tulossa muutos!
Sairaalan käytävät näytti tosiaan ihan samalta kuin Tarto Pöllumanduse Universiteet joskus 80-90-lukujen taitteessa. Meidän reissu oli lyhyt, mutta priima. Jätskit tosi hyviä, samoin Karlovacki & Odzusko (?). Yllättävintä tais olla se kun burekille mennessä caffebarin ohitettuamme ulos tulee iso partainen mies, joka huutaa perään : Harri-I am leaving town in six days. Maybe we should meet before that. Sosiaalisesti lahjakas suomalaisopiskelija kun vajaassa kolmessa viikossa on tuttuja ympäri kaupungin kuppiloita. Tai ehkä sittenkin yllättävintä oli Laten sinappi-salaatti-yhdistelmä.
Minua myös lämmittää sosiaalinen lahjakkuutesi, minäkään en IHAN moiseen pystyisi, ehkä osa tulee vielä vähän ylempää meidän suvusta...Kiva, kiva kun oikein tuliaisia kysytään.Toivoisin Plitvicen teemukia tai avaimenperää mutta jalkapallojoukkueen huivikin on ihan ok.Haleja.
Lähetä kommentti